Moni meistä on kokenut sen – pieni venähdys, jopa revähdys, selkäkipu, iskias tai muu kehon signaali, joka pakottaa pysähtymään. Valitettavan usein tällainen tilanne johtaa myös joogataukoon, vaikka jooga voisi olla juuri se, mikä nopeuttaa paranemista. On yleistä, että lääkärin tai fysioterapeutin suosittelema liikuntakielto tulkitaan automaattisesti joogakielloksi. Mutta jooga ei ole kaikki tai ei mitään. Oikein sovellettuna se voi olla arvokas osa toipumisprosessia.

Joogaharjoitus vamman aikana ei tarkoita samaa kuin tavallinen tuntisi ennen vammaa. Se vaatii hienovaraisuutta, kärsivällisyyttä ja kehon kuuntelua. Tärkeintä on ymmärtää, että tarkoitus ei ole puskea kehoa, vaan tukea sitä. Kun lähestymme joogaa kuntoutuksen välineenä, voimme nähdä sen uudessa valossa – tietoisen liikkeen, hengityksen ja läsnäolon voimakkaana yhdistelmänä.

Usein unohtuu, että jooga ei ole pelkkä liikuntamuoto. Jooga on kehon ja mielen terapeuttista huoltoa – se ei vaadi suorittamista. Joogassa ei kilpailla, ei tavoitella täydellisyyttä. Joogassa opetellaan kuuntelemaan kehoa, sen tarpeita ja jopa puutteita ja pohditaan miten voisimme parantaa tai auttaa kehoa. Se, mikä tänään on mahdollista, voi huomenna olla eri tavalla. Harjoitus mukautuu elämään – ja elämä harjoitukseen.

Ensimmäinen askel on aina keskustelu hoitavan lääkärin tai fysioterapeutin kanssa. Usein juuri he suosittelevat liikettä osana paranemista – ja jooga voi tarjota turvallisen, ohjatun ja asteittain etenevän tavan palata liikkeeseen. Joogan voi mukauttaa lähes mihin tahansa tilaan, kunhan otetaan huomioon muutama tärkeä periaate.

  1. Mukauta asanat kehollesi sopiviksi. Hyödynnä apuvälineitä, kuten joogatiiliä, vöitä, bolsteria ja vilttejä. Ne eivät ole vain ”apuvälineitä aloittelijoille”, vaan arvokkaita työkaluja kehon tukemiseen ja linjausten säilyttämiseen myös toipumisen aikana.
  2. Valitse lempeät joogatyyppimme. Esimerkiksi yin jooga, lempeä hatha, lempeä hot jooga, Tiibetiläinen jooga, wall yoga tai muut palauttavat tunnit ovat erinomainen vaihtoehto intensiivisempien lajien sijaan. Näillä tunneilla liikutaan rauhallisesti ja annetaan keholle aikaa reagoida. OMline-videokirjastostamme löydät myös joogaterapeuttisia harjoituksia, joiden avulla voit aloittaa turvallisesti kotona.
  3. Kuuntele kehoasi – älä koskaan puske kivun läpi. Pieni venytys tai ”hyvä” lihastyö voi tuntua, mutta terävä kipu tai epämukavuus on aina merkki siitä, että on parempi pysähtyä. Jooga ei ole pakenemista kehosta – se on syvää yhteyttä siihen.
  4. Vahvista kehoa lempeästi. Jooga tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa tukilihaksia vamman ympärillä, jolloin kehon tasapaino ja tuki paranevat. Esimerkiksi selkävaivoissa keskivartalon syvät lihakset voivat toimia avainasemassa toipumisessa.
  5. Harkitse joogaterapiaa. Yksilöllinen ohjaus koulutetulta joogaohjaajalta tai joogaterapeutilta voi olla merkittävä tuki kuntoutumisessa. He osaavat ohjata harjoituksen juuri sinun tilanteeseesi sopivaksi. Meillä useat opettajat antavat tällaista yksityisohjausta joko kertaluonteisesti tai opetussarjana. Kysy lisää booking@yoganordic.fi.
  6. Muista – paraneminen ei ole kilpailu. Keholla on oma aikataulunsa. Jooga opettaa meitä olemaan kärsivällisiä ja hyväksymään tämän hetken sellaisena kuin se on. Myös lepo on osa harjoitusta.

Vamman kanssa eläminen vaikuttaa usein myös mieleen. Jooga tarjoaa työkaluja rauhoittumiseen, hengityksen syventämiseen ja siihen, että pystymme kohtaamaan tilanteen tyynemmin. Lempeä joogaharjoitus voi lievittää kipua, helpottaa jännitystä ja tarjota rauhan hetkiä myös silloin, kun keho tuntuu haavoittuvaiselta.

Jooga ei ole esteettömän kehon laji – se on tietoisuuden laji. Ja joskus suurin harjoitus on se, että pysähdymme ja kuuntelemme. Vammoista huolimatta – tai ehkä juuri niiden ansiosta – joogamatto voi olla paikka, jossa paraneminen todella alkaa.