Kun pakkanen kiristyy ja hengitys höyryää jo ulko-ovella, keho kaipaa aivan erityistä huomiota. Talvella liikumme usein vähemmän, käperrymme kerroksiin ja huomaamatta myös keho vetäytyy kasaan: hartiat nousevat, hengitys madaltuu ja verenkierto hidastuu erityisesti ääreisissä. Juuri silloin joogasta voi tulla yksi talven tärkeimmistä liittolaisista – ei vain mielen rauhoittajana, vaan konkreettisena tapana lämmitellä, herätellä ja pitää keho elinvoimaisena.
Joogassa lämpö ei synny välttämättä aina synny ulkoisesta kuumuudesta, vaan sisältä päin. Kun hengitys ja liike yhdistyvät, keho alkaa tuottaa lämpöä luonnollisesti ja turvallisesti. Syvä, rauhallinen hengitys aktivoi palleaa ja parantaa hapen kulkua kudoksiin, ja liikkeen rytmi auttaa ääreisverenkiertoa palaamaan myös sormiin ja varpaisiin. Talvella tämä on erityisen tärkeää, sillä kylmä kuormittaa hermostoa ja voi lisätä kehon stressitilaa huomaamatta.
Pakkaspäivinä keho hyötyy usein dynaamisesta, mutta lempeästi etenevästä harjoituksesta. Virtaavat liikesarjat, kuten aurinkotervehdykset tai rauhallinen vinyasa, nostavat sykettä juuri sopivasti ilman suorittamista. Alussa on hyvä antaa kehon herätä vähitellen: ensin hengitys, sitten pienet liikkeet ja vasta myöhemmin suuremmat liikeradat. Näin kylmän jäykistämät lihakset saavat aikaa pehmetä ja harjoitus tuntuu turvalliselta ja miellyttävältä.
Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla vauhdikasta. Talvella myös rauhallinen, pitkäkestoinen lihastyö lämmittää tehokkaasti. Esimerkiksi soturiasennot, tuoliasento tai lankku aktivoivat suuria lihasryhmiä ja tuottavat syvää, tasaista lämpöä kehoon. Tällainen harjoitus sopii erityisesti niihin päiviin, jolloin ulkona paukkuu kova pakkanen ja keho kaipaa ennemmin vakautta ja voimaa kuin nopeaa sykkeen nousua.
Hengityksellä on talvijoogassa erityinen rooli. Nenähengitys lämmittää ja kosteuttaa sisäänhengitettävää ilmaa sekä rauhoittaa hermostoa. Pitkä, tasainen sisään- ja uloshengitys – tai kevyt ujjayi-hengitys – tuo kehoon lämpöä ja mielen kirkkautta. Moni huomaa, että jo muutaman minuutin tietoinen hengitys saa kylmyyden tunteen hellittämään. Hengitys toimii kuin näkymätön villapaita, joka kulkee mukana koko harjoituksen ajan.
Myös käytännön asiat tukevat kehon lämmittelyä. Pakkaspäivinä joogaan saa ja kannattaa pukeutua kerroksittain. Alussa lämmin huppari, pitkät sukat tai villasukat voivat olla juuri se, mitä keho tarvitsee. Kun lämpö alkaa nousta, ylimääräiset kerrokset voi riisua. Harjoitustilan vedottomuus ja rauhallinen ilmapiiri auttavat kehoa säilyttämään lämmön, ja loppurentoutuksessa viltti tekee usein ihmeitä.
Jooga ei ole mikään tietyn vuodenajan laji, eikä se vaadi notkeaa kehoa tai täydellisiä olosuhteita. Talvella se näyttäytyy ehkä kaikkein kauneimmillaan: hiljaisena, luotettavana tapana huolehtia itsestä silloin, kun luonto lepää ja kylmyys haastaa kehoa.
Monille talven ehdoton suosikki on kuitenkin hot jooga, eikä syyttä. Lämmitetyssä salissa keho saa heti luvan päästää irti kylmän aiheuttamasta jännityksestä, hengitys syvenee luonnostaan ja liike tuntuu pehmeämmältä jo ensimmäisistä minuuteista lähtien. Hot joogassa ulkoinen lämpö tukee kehon omaa lämmöntuotantoa ja tekee harjoituksesta erityisen miellyttävän juuri pakkaskaudella. Moni huomaa, että säännöllinen hot jooga auttaa myös sietämään kylmää paremmin arjessa – ikään kuin keho oppisi muistamaan, miltä lämpö ja virtaus tuntuvat.
Kun seuraavan kerran pakkanen puraisee poskia ja keho tuntuu kankealta, rullaa matto auki, hengitä syvään ja anna lämmön syntyä sieltä, mistä se on aina tullut – joskus oman hengityksen ja liikkeen kautta, joskus myös lämpimän salin hellässä suojassa.
Viimeisimmät kommentit